Päihdepolitiikan ytimessä tulisi olla hoitoa tarvitseva ihminen (HS 26.9.2023)
Erilaiset riippuvuutta aiheuttavat aineet ja elämäntilanteet tarvitsevat eri tulokulmia yhden ja ainoan hoitoaatteen sijaan, kirjoittavat puheenjohtajamme Jouni Lehto ja hallituksemme jäsen, lääkäri Maria Danielsson Helsingin Sanomissa.
Jouni Lehdon ja Maria Danielssonin mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 26.9.2023:
Päihdepolitiikan ytimessä tulisi olla hoitoa tarvitseva ihminen
Tutkittua, tieteeseen perustuvaa tietoa tarvitaan sekä hoitojen että hoitoon liittyvien poliittisten päätösten tueksi.
Jarmo Kantonen ja Ulriika Sundell avasivat (HS Vieraskynä 18.9.) tärkeän keskustelun suomalaisen päihdehoidon ja päihdepolitiikan tilasta, hoidon saatavuudesta sekä sen vaikuttavuudesta.
Yhdymme kirjoittajien ajatukseen siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat aliresursoituja, jokainen päihteisiin liittyvä kuolema on valitettava ja turha, puhumattakaan muusta inhimillisestä kärsimyksestä sekä taloudellisista menetyksistä.
Riippuvuus on krooninen aivosairaus, jonka vuoksi henkilö käyttää päihteitä pakonomaisesti oman terveytensä uhalla. Riippuvuuden kehittymiseen vaikuttaa olennaisesti käytön kesto. Varhain aloitettu hoito lisää toipumisennustetta merkittävästi. Vakavan sairauden toipumisen tueksi tulisi olla osaava moniammatillinen tiimi, jolla on riittävät resurssit pitkäjänteiseen hoitoon. Tutkittua, tieteeseen perustuvaa tietoa tarvitaan sekä hoitojen että hoitoon liittyvien poliittisten päätösten tueksi.
Lääkkeettömiä, raittiuteen tähtääviä hoitoja on tutkittu laajasti, ja niistä on hyväksi todettua, tieteellisesti vahvaa näyttöä.
Keskusteluun Suomen päihdehoidon tilasta ei tuntuisi mahtuvan kuin yksi ajatus tai aate kerrallaan. Käytäntöjä on kyettävä muuttamaan uusien tieteellisten näyttöjen karttuessa. Keskiössä tulisi olla hoitoa tarvitseva ihminen, eivät menetelmät tai hoitoa tarjoavat tahot. Riippuvuussairaalla on kannettavanaan usein myös suuri häpeä. Hän on saattanut saada osakseen eriarvoistavaa ja epäkunnioittavaa kohtaamista terveydenhuollossa. Stigman vähentäminen ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen lisääminen päihdesairauksien hoidossa onkin keskeistä.
Korvaushoito on maailmalla laajalti tutkittu ja psykososiaaliseen tukeen yhdistettynä kiistämättä toimiva hoito. Korvaushoito vähentää tutkimusten mukaan yliannostuksesta johtuvia kuolemia 50–75 prosenttia ja kolminkertaistaa potilaan todennäköisyyttä pysyä hoidossa.
Myös lääkkeettömiä, raittiuteen tähtääviä hoitoja on tutkittu laajasti, ja niistä on vastaavalla tavalla hyväksi todettua, tieteellisesti vahvaa näyttöä. Eri riippuvuutta aiheuttavat aineet ja eri elämäntilanteet tarvitsevat erilaisia hoitomalleja ja tulokulmia. Korvaushoito ja raittiuteen tähtäävä hoito sekä niiden erilaiset yhdistelmät ja variaatiot tukevat toisiaan hyvin oikein arvioituna ja kohdennettuna.
Jouni Lehto
puheenjohtaja, Myllyhoitoyhdistys
Maria Danielsson
hallituksen jäsen, Myllyhoitoyhdistys
työterveyslääkäri, väitöskirjatutkija
Toipumiskeskeinen hoito
Toipumiskeskeiseksi päihdehoidoksi kutsutaan täysraittiuteen tähtäävää, yhteisöllistä ja vertaistukeen perustuvaa hoitoa. Siinä on keskiössä 12 askeleen soveltaminen ammatillisesti. Hoitomuotoa edustavat Minnesota-malli ja myllyhoito, joiden juuret ovat Pohjois-Amerikassa. Riippuvuudet ry on sitoutumaton asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen, riippuvuuksiin sairastuneiden ja läheisten auttaminen sekä toipumiskeskeisen hoidon kehittäminen.
Ajankohtaista
Toukokuun 5. päivänä vietetään viidettä kertaa Läheistenpäivää. Teemana on ”ole turvassa”. Läheisille järjestetään webinaari turvasta ja turvallisuudesta.
Lue lisää