TOIVE-verkosto: Päihde- ja riippuvuushoitojen laatusuositukset

Kannanotto THL:n ja STM:n ehkäisevän päihdetyön ja sosiaali- ja terveydenhuollon päihde- ja riippuvuuspalvelujen laatusuosituksiin

(THL) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) laativat vuosina 2025–2026 yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatusuositukset, jotka tukevat erityisesti kuntia ja hyvinvointialueita laaja-alaisen päihde- ja riippuvuustyön järjestämisessä, toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Toipumiskeskeisen hoidon verkoston (TOIVE) laatusuositukset keskittyvät kuuteen osa-alueeseen. Yli 20 toipumiskeskeisestä päihdehoidon ja -kuntoutuksen toteuttajasta ja toimijasta koostuvalle verkostolle on olennaista, että ymmärrys riippuvuuksista sairautena on merkittävä osa riippuvuuspalveluita ja palveluissa on tavoitteena riippuvuudesta toipuminen. Tavoitteena on myös, että riippuvuussairauksiin iskeytynyt stigma hälvenee sen myötä, kun ymmärrys riippuvuuksista leviää myös muissa SoTe-palveluissa.

TOIVE-verkoston laatusuositukset

1.     Ymmärrys riippuvuudesta sairautena

• Jokainen päihde-, riippuvuus- ja mielenterveyspalveluissa työskentelevä on käynyt riippuvuussairauskoulutuksen, joka pitää sisällään seuraavat teemat:
  • Riippuvuussairauksien ICD-11 tautiluokituksen diagnostiset kriteerit
  • Riippuvuuden ohjaaman käytöksen ilmeneminen riippuvuuden edetessä
  • Ihmisen näkeminen riippuvuuden aiheuttaman pakonomaisen käytöksen läpi
  • Tunnetaan riippuvuussairauksien, mielenterveyden häiriöiden ja psyykkisten sairauksien syy- ja seuraussuhteet
• Koulutetaan ammattilaisille toimintatapoja ja keinoja myötätuntouupumuksen ehkäisemiseksi
• Koulutetaan ammattilaiset tunnistamaan omat asenteensa ja poistamaan päihde- ja muiden riippuvuuksien stigmaa
• Päihde- ja muihin riippuvuuksiin liittyvän stigman ja sen poistamiseen liittyvä koulutus kaikille SoTe-palveluiden työntekijöille

2.     Toipumiskulttuurin sisäistäminen

Päihderiippuvuuksista toipuminen on muutakin kuin päihteettömyyttä, toiminnallisista riippuvuuksista toipuminen on muutakin kuin toiminnan lopettamista tai rajoittamista.

Toipuminen edellyttää kokonaisvaltaista elämän- ja ajattelutavan muutosta. Usein toipuminen sisältää identiteetin uudelleen rakentamista, tunne-elämän eheyttämistä sekä tarvittaessa uuden ihmissuhdeverkoston luomista ja uusien vuorovaikutustaitojen omaksumista.

Usein toipumiseen liittyvät ainakin seuraavat osa-alueet:

• Sitoutuminen oman itsen hoitamiseen
• Yhteisö ja vertaistuki – ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot, joista saa tukea
• Terveys – sairauden tai sen oireiden häviäminen tai niiden kanssa pärjääminen, terveyttä ja hyvinvointia tukevien valintojen tekeminen
• Koti – vakaa ja turvallinen asuinpaikka
• Tarkoitus – merkityksellinen tekeminen, mahdollisuus ja resurssit osallistua yhteiskunnan toimintaan
• Toipumisen aikainen päihteenkäyttö (retkahtaminen) on osoitus huonosta hoitotasapainosta

3.     Aukoton ja aktiivinen hoitopolku

Tällä hetkellä päihde- ja riippuvuushoito on Suomessa hajanaista. Tuoreen tutkimuksen (Vanjusov, H. 2022) mukaan hoitokontaktin saa viiveellä ja hoito on usein päämäärätöntä. Sairastuneet joutuvat usein kiertämään usean luukun kautta. On luotava aukoton aktiivinen ja pitkäkestoinen hoitopolku.

• Reagointi avunpyyntöön viiveettä
  • Kun riippuvuussairas hakee apua, hän sitä myös tarvitsee ja ansaitsee. Aikaikkuna tuen vastaanottoon on pieni.
  • Ensimmäisen kohtaamisen on oltava kiireetön ja inhimillinen riippumatta siitä, mihin tukea hakeva kontaktin ottaa
  • Päätöksenteko palveluista on tehtävä viivytyksettä.
  • Motivaatio elämänmuutokseen rakennetaan askel kerrallaan – suostumuksesta tuen vastaanottoon, käytön lopettamiseen ja toipumiseen

• Tasa-arvoinen palveluihin pääsy
  • Riippuvuussairauden hoito asuinpaikasta, taustasta, sosiaalisesta asemasta ja iästä riippumatta

• Kriisitilanteesta suoraan riippuvuuspalveluihin
  • Teho-osastolla, katkaisuhoidossa ja selviämisasemalla tulee olla ammattihenkilö, joka osaa ohjata tarvitsevia vastaanottamaan päihdehoitoa tai hoitoa toiminnallisiin riippuvuuksiin.
  • Ammattilaisen oma toipumiskokemus riippuvuudesta on eduksi.
  • Siirtymä korvaushoitoon tai riippuvuushoitoon valvottu, potilasta ei jätetä yksin
  • Korvaushoidon rinnalla psykososiaalinen kuntoutus
  • Pitkäkestoinen tuki korvaushoidon hallittuun alasajoon ja lopettamiseen

• Potilaan palvelutarve
  • Palvelutarpeen arviointi nopeasti ja avoimesti
  • Hoidoissa ja hoitojaksoissa noudatetaan PalKo-suosituksia
  • Potilaalle tarjotaan riittävän pitkä hoitojakso
  • Hoitoketjun katkeamattomuus ja sen osien yhteistyö
  • Ammattilaiset ohjaavat ihmisen hoidon yhteydessä ja sen jälkeen vertaistuellisiin ryhmiin sekä järjestöjen ylläpitämiin päihteettömiin kohtaamispaikkoihin ja yhteisöihin
• Hyvinvointialue asettaa hoitoketjun osille omat tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan.

4.     Riippuvuushoitojen tavoitteet

Riippuvuussairauden hoito nähdään sairaudenhoitona. Riippuvuussairauksien aiheuttamat sosiaaliset ongelmat käsitellään omina kokonaisuuksinaan.

• Hyvinvointialueen riippuvuushoidoille on asetettu tavoitteeksi riippuvuudesta toipuminen ja raitistuminen
• Hyvinvointialueella tai hoitoyksikössä on avoimesti kirjatut riippuvuushoitojen menetelmät ja hoito-ote, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Käyttökelpoista tutkimustietoa on myös ulkomailta, esimerkiksi Ruotsista.

5.     Erityisryhmien huomioiminen

Laadukkaan päihde- ja riippuvuushoidon edellytyksenä on tuottaa palveluita, jotka huomioivat erilaisten erityisryhmien tarpeet. Samat palvelut eivät sovi kaikille, vaan intersektionaalisuus ja yksilölliset tarpeet huomioimalla saadaan aikaan tuloksellisempaa päihde- ja riippuvuushoitoa. Laatusuosituksissa tulee huomioida henkilöstön koulutus, joka tukee naiserityistä, kulttuurisensitiivistä ja sateenkaariosaamista, jotta erilaisten erityisryhmien tarpeet tulevat tunnistetuiksi ja heitä pystytään tukemaan tuloksellisesti. Vähemmistöryhmien edustajilla on muita enemmän kiusaamisen sekä syrjinnän kokemuksia, joka on otettava hoidossa huomioon. Päihde- ja riippuvuuspalveluissa tulee käyttää traumainformoitua työotetta.

6.     Läheiset

• Päihde- ja riippuvuuspalveluihin hakeutuneiden läheiset huomioidaan järjestelmällisesti
• Päihde- ja riippuvuuspalveluihin hakeutuneille suositellaan ottamaan läheiset mukaan hoito- ja toipumisprosessiin
• Läheiset ymmärtävät, että riippuvuus on sairaus eikä se ole kenenkään syy
• Annetaan toimintatapoja ja keinoja myötätuntouupumuksesta toipumiseksi
• Ymmärrys läheisten omasta toipumisesta, johon liittyvät usein ainakin seuraavat osa-alueet:
  • Sitoutuminen oman itsen hoitamiseen erillään riippuvuuteen sairastuneen toipumisesta
  • Yhteisö ja vertaistuki – ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot, joista saa tukea
  • Terveys – sairauden tai sen oireiden häviäminen tai niiden kanssa pärjääminen, terveyttä ja hyvinvointia tukevien valintojen tekeminen
  • Koti – vakaa ja turvallinen asuinpaikka
  • Tarkoitus – merkityksellinen tekeminen, mahdollisuus ja resurssit osallistua yhteiskunnan toimintaan

Kannanoton allekirjoittavat TOIVE-verkoston jäsenet:

Alppikylän yhteisö

Helsingin A-kilta ry

Hoitokoti Tuhkimo Oy

Kantamo Oy

Kuvernöörintien asumisyhteisö

Liikaako.com

Läheisten klinikka Oy

Naistenkartano ry

Nuorisokoti Vainu

Oskelakoti

Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikka

Raiteille Oy

Recovery Day yhdistys

Riippuvuudet ry

Salvia perhe ry

Stoppi ry

Suoja-Pirtti ry

Suojatie ry

Supernovat-toiminta

Tmi Jouni Lehto

Tmi Juha Lantz

Tukikohta ry

Vailla vakinaista asuntoa ry

Vikto ry

 

Mikä TOIVE-verkosto?

Riippuvuudet ry:n koordinoima Toipumiskeskeisen hoidon (TOIVE) -verkosto koostuu yli 20 toipumiskeskeisen päihdehoidon ja -kuntoutuksen toteuttajasta ja toimijasta.

TOIVE-verkosto toimii päihdehoitotyön asiantuntija- ja kehittämistyön parissa ja osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lisäksi verkoston osallistujille tarjotaan keskustelualusta, jossa vaihdetaan kokemuksia toimijoiden kesken.